Viimekeväänä 27.5 Turussa ollessani, pääsykokeet jännittivät minua paljon. Hakijoita oli paljon, ja meidät oltiin jaettu luokkatiloihin/auditorioihin tekemään koetta pienemmissä ryhmissä. Koetilaan kanssani siirtyi moni hakija, mutta yllättävän moni paikka papereineen jäi tyhjäksi. Veikkaan että noin 10 jätti tulematta meidän ryhmästämme. Alun perin meitä olisi pitänyt olla siinä luokkahuoneessa ehkä 40-50 henkeä. Tässä vaiheessa aloin ajatella, moni ilmottautuu kokeeseen, kuitenkin tulematta sinne. Moni tulee lukematta katsomaan, millainen koe on. Moni tulee huonolla pohjalla toivomaan parasta. Ja sitten ovat ne tosissaan yrittävät. Loppujen lopuksi reilusta tuhannesta hakijasta varmaan noin puolet taistelevat oikeasti keskenään paikoista, napaten kokeista hyvät pisteet. En ole varma, mutta luulen näin.
Itse kuuluin tuohon "huonolla pohjalla silmät kiinni sinnepäin" akastiin. Olin kyllä lukenut pääsykokeisiin paljon, mutta lukiossa vain 3 kurssia fysiikkaa ja kuutosen keskiarvo kemiasta toivat mukanaan "pieniä" haasteita. Tietenkin sisäänpääsyä toivoi todella paljon ja pidin sitä jopa todennäköisenä hyvinä päivinä. Toisaalta kuitenkin osasin olla realistinen. Sisäänpääsyyni olisi vaadittu ihme. Jos sinulta ei suju lukiokirjojen laskut, kuin vettä vaan, olet hieman pulassa.
Lääketieteen valintakoe on paineensietotesti. 5 tunnissa et ehdi vastaamaan kaikkiin kysymyksiin - saati sitten että osaat edes vastata. Osa kysymyksistä saattaa olla helppoja, mutta pääosin laskut vaativat äärimmäistä soveltavuuden taitoa. Viime vuoden kokeessa, oli kaksi yli sivun mittaista TEHTÄVÄNANTOA. Itse en ymmärtänyt niistä mitään. Olin aivan bambi jäällä koko kokeen ajan. Muutama helppo tehtävä minulta onnistui, mutta heikon tasoni takia osasin olettaa että ne tehtävät menevät hyvin varmaan suurimmalla osalla.
Porukasta lääkikseen tiensä ansaitsevat ne, jotka osaavat ratkaista niitä soveltavimpia 10 pisteen tehtäviä -ainakin useimmiten. Vaikka eteesi tulee tehtävä, mistä et ymmärrä hölkäsen pöläystä, yritä vastata siihen silti! (Jos aika siis sallii). Poimi tekstistä tietoa. Löytyykö sieltä suureita joita voisi sijoittaa johonkin kaavaan? Voitko piirtää tilanteesta kuvan? Oli miten oli, MUISTA YRITTÄÄ LOPPUUN ASTI!!! Mitä jos sisäänpääsysi olisi kiinni 0,25 pisteestä vain siksi ettet viitsinyt yrittää. Itse luovutin kokeessa ja se oli virhe. Jos koe on vaikea, se ei ole vaikea vain sinulle, se on vaikea kaikille.
<3
Musta tulee lääkäri

Motivation
torstai 27. marraskuuta 2014
keskiviikko 26. marraskuuta 2014
Liian monta rautaa tulessa
Minulle tuli viimeviikolla tulevaisuuden suunnitelmia ensivuoteen liittyen. Sain tarjouksen ystäväni kanssa ylläpitohevosesta, jolla haluttiin minun ja ystäväni tähtävään sm-tasolle. Se on ollut yksi suurimmista unelmistani aina: päästä kilpailemaan ratsastuksessa kunnolla. Olimme jo ystäväni kanssa valmiita matkaamaan monen sadan kilometrin päähän kokeilemaan hevosta ja mahdollisesti tuomassa sitä tänne meille. Kyseinen hevonen päätettiin kuitenkin myydä, ja olen tästä nyt enemmän kuin kiitollinen. Miksi?
Jos olet pyrkimässä opiskelemaan ensivuonna, ja sinulla on edessä pääsykokeet, jotka vaativat paljon lukemista ja uhrautumista - älä ota itsellesi mitään ylimääräistä taakkaa. Siinä vaiheessa kun hevosta tarjottiin meille, menin vain onnesta sokeaksi kaikesta. Ajattelin että hyvin minä kerkeän ratsastamaan kilpatason hevosta kaiken muun rumban ja lukemisen keskellä. Olin suorastaan aivan varma siitä, että se tulisi onnistumaan. Pohdin asiaaa jopa niin, että heräisin vaikka joka aamu kuudelta ja saisin tällä tavalla pari tuntia lisää päivääni.
Kun edessäsi häämöttää pääsykokeet, älä ota itsellesi mitään ylimääräistä. Nyt vasta itsekin tajuan, etten olisi millään kyennyt jo nyt sirkusta muistuttavan elämäni keskellä ratsuttamaan vielä toista hevosta. Jos opiskelu (lääkis, kauppis, oikis, AMK) on sinulle oikeasti tärkeää, niin älä lukuaikanasi ota itselleei yhtään lisäurakkaa. Tulevana keväänä tärkeää on kaikille hakijoille nukkua ja levätä lukemisen ohessa. Et jaksa, jos sinulla on liian monta rautaa tulessa samaan aikaan. Nyt on aika priorisoida.
Tsemppiä kaikille <3
Jos olet pyrkimässä opiskelemaan ensivuonna, ja sinulla on edessä pääsykokeet, jotka vaativat paljon lukemista ja uhrautumista - älä ota itsellesi mitään ylimääräistä taakkaa. Siinä vaiheessa kun hevosta tarjottiin meille, menin vain onnesta sokeaksi kaikesta. Ajattelin että hyvin minä kerkeän ratsastamaan kilpatason hevosta kaiken muun rumban ja lukemisen keskellä. Olin suorastaan aivan varma siitä, että se tulisi onnistumaan. Pohdin asiaaa jopa niin, että heräisin vaikka joka aamu kuudelta ja saisin tällä tavalla pari tuntia lisää päivääni.
Kun edessäsi häämöttää pääsykokeet, älä ota itsellesi mitään ylimääräistä. Nyt vasta itsekin tajuan, etten olisi millään kyennyt jo nyt sirkusta muistuttavan elämäni keskellä ratsuttamaan vielä toista hevosta. Jos opiskelu (lääkis, kauppis, oikis, AMK) on sinulle oikeasti tärkeää, niin älä lukuaikanasi ota itselleei yhtään lisäurakkaa. Tulevana keväänä tärkeää on kaikille hakijoille nukkua ja levätä lukemisen ohessa. Et jaksa, jos sinulla on liian monta rautaa tulessa samaan aikaan. Nyt on aika priorisoida.
Tsemppiä kaikille <3
lauantai 22. marraskuuta 2014
Olipa kerran
Aika usein kun luen, pelkkä teksti alkaa tuntua todella tylsältä. Muistiinpanojen tekemisestäkään ei tunnu siinä vaiheessa olevan mitään hyötyä. Kun lukeminen alkaa tökkiä, kannattaa miettiä muita keinoja opiskella.
Itse teen kemian ja fysiikan lukiokirjoista niitä pieniä kokeita, mitää kirjoissa on. Vaikka ne ovat yksinkertaisia, niin oon huomannu (ainakin omalla kohdallani), että ne tekee siitä ajattelusta jotenkin paljon konkreettisempaa :D. Ja muutenkin pieni vaihtelu virkistää. Biologiassa minulla harvemmin tulee hetkiä, jolloin ei lukeminen suju, sillä se on minulla vahvin aine. Mutta poikkeus sääntöön: aina ei huvita edes biologia. Jos päivän lukumäärä ei tunnu täyttyvän, katson sitten vaikka youtubesta biologian aiheisia videoita. Esimerkiksi ala-asteella kovassa käytössä olleet Olipa kerran -jaksot ovat käytössä edelleen!
Itse teen kemian ja fysiikan lukiokirjoista niitä pieniä kokeita, mitää kirjoissa on. Vaikka ne ovat yksinkertaisia, niin oon huomannu (ainakin omalla kohdallani), että ne tekee siitä ajattelusta jotenkin paljon konkreettisempaa :D. Ja muutenkin pieni vaihtelu virkistää. Biologiassa minulla harvemmin tulee hetkiä, jolloin ei lukeminen suju, sillä se on minulla vahvin aine. Mutta poikkeus sääntöön: aina ei huvita edes biologia. Jos päivän lukumäärä ei tunnu täyttyvän, katson sitten vaikka youtubesta biologian aiheisia videoita. Esimerkiksi ala-asteella kovassa käytössä olleet Olipa kerran -jaksot ovat käytössä edelleen!
Jos ja kun lukemisesi alkaa takkuilla, ja nukahdat kirja käteen, tee asialle jotain! Muista myös pitää vapaa-ajastasi kiinni. Et saavuta mitään lukemalla niin paljon kuin mahdollista. Lukeminen sujuu paremmin, kun suunnittelee tarkan aikataulun milloin lukee, ja milloin tekee jotain muuta. Tsemppiä!
keskiviikko 19. marraskuuta 2014
Kuka vaan pysty mihin vaan, jos sitä tarpeeksi haluaa!
Varmaan moni muukin on samassa tilanteessa kuin minä? Halu päästä lääketieteelliseen on suuri. Hain ensimmäisen kerran lääkikseen Turkuun 2014 keväällä, mutta paikka ei auennut. Toisaalta keväiset ylioppilaskirjoitukset ja heikko osaaminen fysiikasta sekä kemiasta olivat turhan kova rasite.
Nyt haluan kertoa tulevista kuukausistani, miten minä "keskiverto" ihminen aion sinne lääkikseen mennä! En ole matemaattisesti kovinkaan lahjakas, aika perustasoa. Minun tarvitsee siis oikeasti tehdä töitä etenkin kemian ja fysiikan eteen, jos haluan menestyä kokeessa.
Kirjoitin viimekeväänä itseni ulos lukiosta arvosanoilla äidinkieli C, englanti A, biologia C, matematiikka C ja terveystieto E. Ei siis mitkään huippupaperit, mutta valmistumiseni ylioppilaskokeisiin oli melko mitäänsanomatonta. Mutta kuka vaan pysty mihin vaan, jos sitä tarpeeksi haluaa - ja minä haluan!
Menen ensikeväänä korottomaan biologian (tavoite L), äidinkielen (tavoite E) sekä englannin (tavoite C). Täydennän myös ylioppilastutkintoani kirjoittamalla kemian. Korotan ja täydennän tutkintoani, koska hyvästä ylioppilastodistuksesta saa pisteitä Kuopioon haettaessa, ja sinne siis minä aion ensi vuonna!
Tällä hetkellä työskentelen myyjänä urheilukaupassa n. 4 kertaa viikossa, sekä toimin liikunnanohjaajana viikossa kahden tunnin verran. Minulla on myös siskoni kanssa hevonen, joka sitoo minua viikossa ainakin kolmena päivänä. Käyn myös kerran viikossa ratsastuskoulun tunneilla. Kaiken tämän ohella, harrastan kuntosalilla käymistä sekä aerobista urheilua ryhmäliikunnan, lenkkeilyn ja pyöräilyn muodossa neljästä kuuteen kertaan viikossa. Tekemistä minulla siis riittää! Toki elämässäni tärkeitä "ajan viejiä" ovat myös kaverit sekä poikaystävä. Miten siis ehdin kaiken tämän kiireen keskellä lukea?
Työt tulen lopettamaan helmikuuhun mennessä (liikunnanohjaaja urani jatkuu kuitenkin..). Se on tällä hetkellä eniten aikaa vievä asia elämässäni. Luulen, että töiden loputtua lukeminen sujuu paljon paremmin. Tällä hetkellä ehdin lukea kolmena päivänä viikossa. Vapaapäiväni kulutan noin 6 tuntia lukien. Nyt keskityn kemiaan ja biologiaan kirjoitusten vuoksi, fysiikkaa kuitenkin silmällä pitäen. Maaliskuussa minulla alkaa myös MAFY:n valmennuskurssi (olin samalla kurssilla myös viimevuonna), mitä ilman olisin hukassa. Aivan mahtava kurssi, jota suosittelen kaikille!
Luulempa että olen kertonut nyt kaiken oleellisimman. Innostuin kirjoittamaan blogia aieesta, koska kaikki tämä ajatusten purkaminen tekstiksi tekee kaikesta konkreettisempaa ja helpottaa omaa stressiäni (olen varmaan maailman stressaavin ihminen). Toivon myös, että joku samassa tilanteessa oleva saa täältä vinkkejä ja pystyy samaistumaan minun opiskeluuni näiden kirjoitusten myötä.
Näihin tunnelmiin, Tuleva lääkäri
Nyt haluan kertoa tulevista kuukausistani, miten minä "keskiverto" ihminen aion sinne lääkikseen mennä! En ole matemaattisesti kovinkaan lahjakas, aika perustasoa. Minun tarvitsee siis oikeasti tehdä töitä etenkin kemian ja fysiikan eteen, jos haluan menestyä kokeessa.
Kirjoitin viimekeväänä itseni ulos lukiosta arvosanoilla äidinkieli C, englanti A, biologia C, matematiikka C ja terveystieto E. Ei siis mitkään huippupaperit, mutta valmistumiseni ylioppilaskokeisiin oli melko mitäänsanomatonta. Mutta kuka vaan pysty mihin vaan, jos sitä tarpeeksi haluaa - ja minä haluan!
Menen ensikeväänä korottomaan biologian (tavoite L), äidinkielen (tavoite E) sekä englannin (tavoite C). Täydennän myös ylioppilastutkintoani kirjoittamalla kemian. Korotan ja täydennän tutkintoani, koska hyvästä ylioppilastodistuksesta saa pisteitä Kuopioon haettaessa, ja sinne siis minä aion ensi vuonna!
Tällä hetkellä työskentelen myyjänä urheilukaupassa n. 4 kertaa viikossa, sekä toimin liikunnanohjaajana viikossa kahden tunnin verran. Minulla on myös siskoni kanssa hevonen, joka sitoo minua viikossa ainakin kolmena päivänä. Käyn myös kerran viikossa ratsastuskoulun tunneilla. Kaiken tämän ohella, harrastan kuntosalilla käymistä sekä aerobista urheilua ryhmäliikunnan, lenkkeilyn ja pyöräilyn muodossa neljästä kuuteen kertaan viikossa. Tekemistä minulla siis riittää! Toki elämässäni tärkeitä "ajan viejiä" ovat myös kaverit sekä poikaystävä. Miten siis ehdin kaiken tämän kiireen keskellä lukea?
Työt tulen lopettamaan helmikuuhun mennessä (liikunnanohjaaja urani jatkuu kuitenkin..). Se on tällä hetkellä eniten aikaa vievä asia elämässäni. Luulen, että töiden loputtua lukeminen sujuu paljon paremmin. Tällä hetkellä ehdin lukea kolmena päivänä viikossa. Vapaapäiväni kulutan noin 6 tuntia lukien. Nyt keskityn kemiaan ja biologiaan kirjoitusten vuoksi, fysiikkaa kuitenkin silmällä pitäen. Maaliskuussa minulla alkaa myös MAFY:n valmennuskurssi (olin samalla kurssilla myös viimevuonna), mitä ilman olisin hukassa. Aivan mahtava kurssi, jota suosittelen kaikille!
Luulempa että olen kertonut nyt kaiken oleellisimman. Innostuin kirjoittamaan blogia aieesta, koska kaikki tämä ajatusten purkaminen tekstiksi tekee kaikesta konkreettisempaa ja helpottaa omaa stressiäni (olen varmaan maailman stressaavin ihminen). Toivon myös, että joku samassa tilanteessa oleva saa täältä vinkkejä ja pystyy samaistumaan minun opiskeluuni näiden kirjoitusten myötä.
Näihin tunnelmiin, Tuleva lääkäri
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)